Energiaomavaraisuus – huoltovarmuuden kivijalka

Kotimainen energiantuotanto on merkittävä huoltovarmuustekijä. Lämmön ja sähkön tuotannon häiriöt –eritoten pitkittyessään- ovat riskitekijä ja varsinainen uhka koko yhteiskunnalle ja sen toimintakyvylle. Ilman sähköä ja lämpöä emme yksinkertaisesti pärjää, elinkeinoelämä pysähtyy ja elinolosuhteet käyvät kestämättömiksi.

Suomessa on runsaat luonnonvarat, joita hyödyntää. Energiantuotantomme koostuu useista lähteistä, joista merkittävimpiä ovat puupolttoaineet (28%), öljy (23%) ja ydinenergia (18%). Turpeen osuus sähkön ja lämmön tuotannosta oli vuonna 2019 yhteensä 4%*. Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2019 oli 66,0 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,5 TWh, samaan aikaan sähkönkulutus väheni vastaavasti 1,4 TWh. Kotimaisella tuotannolla katettiin 77% kokonaiskulutuksesta ja nettotuonnin osuus oli 23%**.

Huoltovarmuuden näkökulmasta ulkomaisen tuontisähkön osuus –lähes neljäsosa- on merkittävä epävarmuustekijä. Vakavissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa meillä täytyy olla varmuus energian riittävästä saatavuudesta. Huoltovarmuuskeskus toteaakin, että taloutemme riippuvuus ulkomaisista verkostoista ja logististen järjestelmien toimivuudesta on kasvanut. Viimeaikaisten kokemusten perusteella voimme todeta, että maat huolehtivat lähtökohtaisesti ensin omat tarpeensa ja erilaisten pakotteiden käyttöönotto ei ole poissuljettua. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää turvata kotimainen tuotanto, sen ylläpitäminen, kehittäminen, ennakoitavuus sekä pitkän aikavälin kannattavuus.

Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa eli 9,08 miljoonaa hehtaaria, josta turvetuotannossa on 0,6%. Geologian tutkimuslaitoksen arvion mukaan teknisesti käyttökelpoista turvetuotantoon soveltuvaa pinta-alaa on Suomessa runsaat 1,2 miljoonaa hehtaaria ja se sisältää 12 800 TWh energiaa***. Hahmottamista helpottanee, että määrä on ⅔ Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Maksamme ulkomaille miljardeja saadaksemme energiaa, kun samaan aikaan voisimme hyödyntää omia varantojamme. Suomen olisi mahdollista olla halutessaan energiaomavarainen: vuoden 2019 kulutuksella mitattuna nykyisillä varannoilla tuotettaisiin pelkällä turpeella tarvittava energia 194 vuodeksi.

Turpeen alasajotoimien seurauksena puun kysyntä on kasvanut ja sitä tuodaankin mittavia määriä ulkomailta. Pelkästään haketta Suomeen tuotiin –osittain turvetta korvaamaan- vuoden 2020 tammi–syyskuussa 3,31 miljoonaa kuutiometriä – yli viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Sen lisäksi, että kotimaassa teollisuudelle sopivaa kuitupuuta ajetaan lämpölaitoksille, polkee tuontihake kotimaista hintaa ja yritysten kannattavuus heikkenee. Niin turveyrittäjät kuin metsäyrittäjät ovat joutuneet tiukan paikan eteen samalla, kun huoltovarmuutemme heikkenee entisestään. Energiaomavaraisuuden lisäksi turvetuotannon mahdollistaminen luo työpaikkoja ja sitä kautta turvaa hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoa. Jos ala ajetaan alas, katoaa kaluston myötä myös osaaminen, eikä tuotantoa ole tarpeen vaatiessa nopeasti käyttöön otettavissa.

On varsin lyhytnäköistä politiikkaa ajaa omavaraisuuttamme alas, huoltovarmuuden riskeeraaminen täysin laukalle lähteneiden ilmastotoimien vuoksi vaikuttaa kansalliseen kokonaisturvallisuuteen. Alan toimijoiden viime joulukuussa julkaistun tiedotteen mukaan turvealan alasajosta koituu 800 miljoonan euron tappiot, lisäksi työpaikkoja häviää välillisesti 3 500. Taloustutkimus Oy:n selvityksen mukaan turpeen tuotannossa toimii 442 yritystä ja turpeen kuljetuksessa 75 yritystä, joista lähes kaikki ovat pienyrityksiä. Alan yritykset tekivät selvityksen mukaan liikevoittoa 46 miljoonaa euroa vuonna 2018. Huomionarvoista on, että turvetta hyödynnetään muuallakin kuin lämmön- ja sähköntuotannossa, muun muassa kasvualustoina, eläinten kuivikkeina, kompostoinnissa, maanparannuksessa ja ympäristövahinkojen torjunnassa ja alan alasajolla on haittavaikutuksensa näihin kaikkiin.

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry ei hyväksy turvetuotannon alasajoa, vaan kannattaa turvetuotannon kehittämistä ja laajentamista. Ala on panostanut mittavasti tekniikkaan, teknologiaan ja ympäristöllisiin tekijöihin -muun muassa vesistönsuojeluun sekä savukaasujen puhdistukseen polttamisen yhteydessä. Tätä kehitystä on syytä tukea ja edistää sekä varmistaa mahdollisimman korkea omavaraisuus energiantuotannossa samoin mahdollistaa työpaikkojen säilyminen sekä uusien syntyminen.

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

*Tilastokeskus, vuosi 2019, julkaistu 17.4.2020

**Tilastokeskus, vuosi 2019, päivitetty 3.11.2020

*** https://www.bioenergia.fi/wp-content/uploads/2020/05/Turpeen-tuotanto-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6-yhteenveto-selvityksist%C3%A4-VTT-tiedotteita-2550-.pdf